Tilaan tutustumassa

Hurautimme autolla tilalle ja astuimme pihaan. Talon iso koko, avara piha sekä kylämäinen tunnelma olivat varmasti asioita, joihin jokainen meistä kiinnitti ensin huomiota. Veljeni totesi navetan näyttävän ainakin ulospäin hyväkuntoiselta. Kävelimme hiljalleen kohti pääovea ja koputimme oveen. Talon omistaja tuli avaamaan ja tervehti koko joukkoa sekä kehotti astumaan peremmälle. Kävelimme kuistin ja eteisen kautta tupaan, jossa aloimme tutustua paikkaan. Jokainen meistä arvioi hieman eri asioita. Minä ja Petri olimme käyneet jo niin monella tilalla ja keskustelleet niihin liittyvistä asioista, että meidän huomiomme kiinnittyivät pitkälti samoihin seikkoihin.

Tutustuimme ensin talon toiseen päähän ja sitten toiseen. Tämän jälkeen kävimme ullakolla ja mielestämme osasimme kysellä ”oikeita” asioita talon historiasta ja sitä kautta sen rakentamiseen ja myöhempiin vaiheisiin liittyvistä seikoista. Saimme mm. kuulla, että talo on hyvin vanha, rakennettu useammassa vaiheessa ja tarkat rakennusvuodet eivät olleet selvillä.
Ullakolla pystyi näkemään hirrestä tehdyistä vanhoista päädyistä, miten taloa oli aikoinaan jatkettu pariinkin kertaan.

Seuraavaksi siirryimme tarkastelemaan navettaa ensin alakerrasta ja sitten vintiltä. Meihin jokaiseen teki vaikutuksen se, miten hyvässä kunnossa navetta oli. En ollut uskoa, että tiilikatto on alkuperäinen 60-luvun alusta; katto oli aivan suora ja tiilet ehjiä.

Vanha aitta oli myös hyväkuntoinen ja seinässä oleva vuosiluku kertoi sen iäksi jo lähes 150 vuotta. Tutustuimme vielä muihin rakennuksiin. Oli kiva huomata, että erilaista vanhaa irtaimistoa oli säilynyt jonkin verran ja siitä pystyisi neuvottelemaan erikseen.

Ulkorakennuksiin ja pihapiirin tutustuttuamme siirryimme takaisin sisätiloihin, koska ulkona oli pureva pakkanen. Kiertelimme huoneissa vielä uudelleen ja samalla myyjän kanssa keskustellessa tuli esille muita taloon ja maatilaan yleisesti liittyviä seikkoja. Keskustelun myötä selvisi, että tilasta oli säilynyt melko suuri määrä asiakirjoja, kauppakirjoja, käsin piirrettyjä karttoja ym. papereita.

Keskustelimme myös irtaimistosta ja siitä, mitä taloon jäisi mahdollisen kaupan myötä. Myyjä toivoi, että tuleva omistaja ostaisi koko tilan ja jäljelle jäävän irtaimiston jolloin kokonaisuus säilyisi. Tämä oli meidänkin mielestä paras vaihtoehto tilakokonaisuuden säilyttämiseksi.

Tämän jälkeen lähdimme siskoni luo, johon muukin perheeni kokoontui. Keskustelimme siellä maatilasta ja katsoimme tietokoneelta ottamiamme kuvia. Ostoa puoltavia seikkoja tuntui löytyvän paljon. Tosin yksi tärkeä kohta, eli hintapyyntö, oli yli budjettirajamme ja se kummasti rauhoitti alkuinnostusta. Epätietoisina lähdimme ajamaan kotia kohti ja ajatuksissamme pyöri jatkuvasti maatila ja siihen liittyvät asiat. Tiesimme, että tulevina päivinä ei ajatuksiin tai uniin juuri muuta mahdu...